Piritan kyydissä lähdettiin Messariin klo 6 aamulla. Kehämme oli seiskahallissa, jossa tilanahtaus oli melkoinen. Sirin häkki piti laittaa Dixien häkin päälle, jotta mahduttiin kaikki. Siri esiintyi hienosti, olihan se jo harjoitellut hallissa olemista Viron reissulla. Olen saanut lenkeillä sen vaihtamaan vauhdissa peitsistä raviksi hihnaa nykäisemällä ja se kikka tepsi myös kehässä. Alan nyt itsekin pikkuhiljaa rentoutua kehässä ja luottaa siihen, että kyllä Siri osaa! Sirihän on loppujen lopuksi huomattavasti helpompi esittää kuin Leevi aikanaan. Vauhtiakin on nyt ihan eri tavalla kuin ekoissa näyttelyissä, tervanjuonnista ei ole enää tietoakaan. Tuomari Helin Tenson ei Siristä liiemmin tykännyt ja tuloksena oli EH. Kotimatkalle lähdettiin puolenpäivän jälkeen ja loppupäivän Siri viettikin unten mailla.

(kuva: Anne Waldén)

Sunnuntaina oli ihan yhtä aikainen herätys, mutta paikan päällä kolmoshallissa oli huomattavasti väljempää. Paikalla oli oikein sukukokous: Sirin kaksi veljeä, siskopuoli, isä ja isomummo. Siri esiintyi jälleen todella hienosti ja tällä kertaa vedettiinkin monta kierrosta. Tuomarina oli corgispesialisti Anneli Sutela, joka tykkäsi Siristä ERI3:n ja KP:n arvoisesti. Junioriluokassa oli 9 hienoa narttua, joten kilpailu oli kova. Pääsimme siis vielä paras narttu -kehään sekä kasvattajaluokkaan, jossa Beryllosia edustivat Siri, Dante, Niilo ja Jatta. Tuloksena 2 KP. Dixie vetäisi upeasti pemujen ROPin eli päivä oli tällä kertaa hieman pitempi. Siri jaksoi hienosti olla tiitteränä, kävi ekaa kertaa näyttelypaikalla asioilla ja paini vähän iskän kanssa. Olen pyrkinyt siihen, että näyttelypaikalla olisi mahdollisimman kivaa ja nyt näyttää, että olen onnistunut. Tämä vuosi on nyt paketissa ja ensi vuonna aloitetaan kisat perinteisesti Lahden ryhmiksestä.