Elokuun lopussa käytiin vielä viimeisen kerran pentunäyttelyssä Tuomarinkartanossa. Sirillä oli tällä kertaa huono päivä, ja se oli jotenkin väsähtäneen oloinen. Kehässä raahustettiin kuin viimeisillä voimilla eikä tuomari muutenkaan tykännyt isokokoisista pennuista eli hyväkään esiintyminen ei olisi muuttanut tulosta mitenkään. Luokkavoitto ilman KP:a siis.

Syyskuussa korkattiinkin sitten aikuisten kehät Porvoossa. Siri oli edellisenä päivänä täyttänyt 9 kk ja pääsi nyt junnuluokkaan, jossa oli myös Pirre-sisko ja pari muuta narttua. Siskoksia olisi haluttanut kovasti leikkiä keskenään, mutta Siri malttoi hienosti mielensä ja esiintyi upeasti. Meno oli aivan toisenlaista kuin Helsingissä ja ajoittain mentiin jopa kovempaa kuin edellä mennyt koira! Paria pientä laukkaa lukuunottamatta Siri ravasi hienosti. Yllättävää kyllä, itseäni ei jännittänyt kehään meno ollenkaan ja sekin varmaan auttoi asiaa.

Tuomarina oli Charlotte Höier Tanskasta, joka pari vuotta sitten laittoi Leevin VSP:ksi. Linja oli tiukka, ERIä tuli paljon, mutta SA:t olivat tiukassa. Nelli voitti odotetusti luokan (ja rodun), mutta Siri oli hienosti toinen ja sai SA:n! PN-kehässä oli viisi koiraa ja me tulimme viidensiksi, mutta se ei haitannut. Olin tosi onnellinen hienosta arvostelusta, jossa kehuttiin Sirin TÄYDELLISTÄ päätä, ilmettä, kaulaa ja selkälinjaa. Lopuksi osallistuin vielä elämäni ensimmäistä kertaa oman koiran kanssa kasvattajaluokkaan, jossa olivat Siri, Pirre, Jussi ja Jatta. Sijoitus oli toinen ilman KP:a.

Siri tapasi siis myös Jussi-papan ja Jatta-isomummin. Jussi tuntui olevan kiva kaveri, jonka kanssa olisi voinut leikkiäkin. Pääasia oli, että Sirillä oli hauskaa! Meillä on tuo innokkuus ja iloisuus ollut vähän kadoksissa takkuisen alku-uran takia, mutta nyt alkaa löytyä esiintymisvarmuutta ja rentoutta. Viikon päästä olisi seuraava koitos!