Käytiin taas harjoittelemassa jäljestystä ja tällä kertaa vähän vaikeutettiin hommaa. Jälkiin ei enää laitettu ollenkaan nameja, ja purkkien luokse laitettiin esineitä. Hiski painalsi menemään hämärässä metsässä kuin vanha tekijä, ainoastaan kerran meni vähän hutiin, mutta Hiski tajusi asian nopeasti ja palasi jäljelle. Kerran se koukkasi reitiltä nostamaan jalkaa, kun hätä yllätti...=) Kyllä on hieno nenäkoira meillä!!!

Onhan tuota tullut käppäiltyä metsässä muutenkin kuin "työn" merkeissä...

Yhtä köyttä -yhdistyksen kokous:

Ja pojat keittiössä muonaa kärkkymässä...