Yhtenä päivänä Leevi rupesi ontumaan pahasti lenkin jälkeen, ja luulin vasemmassa takatassussa olleen haavan. Siitä tuli hieman verta, mutta mitään pahempaa siinä ei näkynyt. Leevi ontui viikon ajan, välillä enemmän, välillä vähemmän. Viikon jälkeen lauantaiaamuna se kinkkasi kolmella jalalla eikä suostunut varaamaan yhtään painoa jalalle. Ihmettelin tätä kovasti, koska anturassa ei näkynyt mitään - paitsi pieni nysty, jota en ollut aikaisemmin huomannut. Otin kynsillä kiinni ja vedin ja sieltäpä tulikin puolitoista senttiä pitkä ja millin paksu puutikku! Se oli ollut viikon ajan sen anturassa pystyssä. Miltä oli mahtanut tuntua... Lauantaipäivän Leevi vielä kinkkasi, mutta sunnuntaiaamuna klo 6 herra oli sitä mieltä, että nyt on tassu kunnossa ja nyt lähdetään ulos HETI! Ja voi sitä riemua, kun pääsi taas juoksemaan kunnolla!

Olin siis jännittänyt, päästäänkö Lahden näyttelyynkään tassun takia, mutta se tosiaan parani päivässä tikun poiston jälkeen. 42 cardia oli mukana ja ruotsalaistuomari antoi kaikille muille ERIn paitsi Leeville ja yhdelle avoimen luokan urokselle. Arvostelu oli hyvä lukuunottamatta mainintoja liian suorasta olkavarresta ja leveistä etuliikkeistä. Leevin oikea etujalka oli hieman jumissa johtuen viikon ontumisesta, mutta en usko, että se näkyi liikkeissä. Ruotsalaisilla ei vaan pärjätä... Katsotaan kolmen viikon päästä, mitä on norjalaistuomari mieltä.

17548742_10210158526332482_623502977_o.j

17571967_10210158526412484_1301892412_o.

(Kuvat: Anne Walden)