Torstaina iltapäivällä alkoi jännittävä retkemme Baltian halki. Puksuttelimme junalla Helsinkiin, jossa olimme hotellissa yötä. Asemalla Leevi tapasi pitkästä aikaa "hoitosetä" Esan, joka saattoi meidät hotellille. Iltakävely tehtiin läheisessä puistossa ja sitten yritettiin saada unen päästä kiinni. Aamuherätys oli klo 4, ja mulle oli varattu pieni yksityinen aamupala hotellin baarissa. Klo 5 lähdettiin käppäilemään Länsisatamaan, jossa törmäsimmekin heti yhteen matkakumppaniimme. Sininen MiliaM Travelsin bussi kaartoikin pian parkkipaikalle ja auton lastaaminen alkoi. Koirat ja kamat kyytiin ja laivaan!

IMG_2888.jpg

Meri oli onneksi aika tyyni ja matka meni nopeasti uusien ystävien kanssa jutellessa. Tallinnassa olimme klo 9.30 ja siitä alkoi pitkä ajomatkamme Kaunasiin. Matkalla oli kolme pysähdystä, yksi Tallinnan ulkopuolella ja loput kaksi valtioiden rajoilla. Perille saavuimme illalla klo 19 paikkeilla. Hotellimme Ibis Kaunas Centre oli moderni ja todella mukava. Ainoastaan huoneiden lämpötilan säätely tuotti päänvaivaa kaikille. Olin ottanut yhden hengen huoneen, jotta saisimme olla omassa rauhassa eikä Leeviä tarvitsisi pitää häkissä. Käytimme koirat ulkona ja lähdimme syömään hotellin ravintolaan. Hintataso Liettuassa oli todella halpa, kunnon aterian viineineen ja jälkiruokineen sai n. 15 eurolla. Ruoka oli todella hyvää ja henkilökunta palvelualtista toisin kuin viime keväänä Latviassa.

Leevikin sai heti uusia koirakavereita, joiden kanssa se lähti joka kerta innosta puhkuen lenkille hotellin takana olevaan puistoon. Meistä muodostui heti neljän naisen ja koiran jengi, jotka kävimme aina yhdessä ulkona ja liikuimme porukassa. Puistossa oli pultsareita ja irtokoiria ja aina ulkoiluaikoina oli pimeää, joten tuntui turvallisemmalta liikkua laumassa.

Lauantaiaamuna klo 7 bussi starttasi kohti Kaunasin yliopistoa, jonka alueella näyttelyhalli sijaitsi. Paikkaa piti ensin hieman etsiskellä, mutta perille löydettiin kuitenkin nopeasti. Halliin ei kuitenkaan päässyt sisälle vielä luvattuun aikaan, joten jouduimme istumaan bussissa puolisen tuntia. Meidän vuoromme oli jo heti aamusta, joten ei tarvinnut jännittää kauaa. Tuomari oli Kornelija Butrimova Liettuasta. Yritin seurata kehän kulkua enkä ymmärtänyt touhusta oikein mitään. Tuomaripöydän ympärillä kuhisi kauheasti porukkaa eikä kehäsihteeri saanut mitään aikaan. Onneksi Leevi oli rotunsa ainoa edustaja, niin ei tarvinnut osata kehien kulkua sen tarkemmin.

IMG_2896.jpg

Kehäkierros oli hyvin nopea ja tuomari kopeloi Leeviä vähän lattialla ja siinä se. "Thank you" ja ulos kehästä. Siinä sitten seisottiin ja ihmeteltiin, että minkähän arvosanan se koira oikein sai. Kymmenen minuutin jälkeen kehäsihteeri oli viimein saanut lippusensa ja lappusensa jonkinlaiseen järjestykseen ja menin kysymään, josko saisin arvostelun. Sihteeri tarjoaa minulle numerolappua ja minä yritän viittoa, että eikun arvostelu! Yksi lappu puuttui kokonaan, yksi lappu kuului väärälle koiralle ja yhtä HYVIN tärkeää lappusta en myöskään saanut, mutta se selvisi minulle vasta myöhemmin. Joka tapauksessa arvostelussa luki, että koira saa sertin, voittajatittelin ja on rotunsa paras ja se riitti minulle. Leevi sai kahden minuutin esityksellä kaksi uutta titteliä: Lietttuan ja Baltian muotovalio! Ja sitten alkoi seitsemän tunnin pitkä ryhmäkehien odotus... Matkakaverini Elinan koira sai myös myöhemmin päivällä ROPin ja katselin kehän laidalla hänen saamaansa lappunivaskaa. Onneksi huomasin siinä vaiheessa, että Elinalla on yksi lappu enemmän kuin minulla ja se lappu oikeutti osallistumaan ryhmäkehiin! Eikun äkkiä juoksemaan omaan kehään kertomaan kehäsihteerille, että nyt tarttis saada vielä yksi lippunen...

Ryhmäkehät alkoivat vasta kello 16, vaikkei koiramäärä näyttelyssä ollut kummoinen. Kaikki kehäkuulutukset olivat liettuaksi eikä niistä tietenkään ymmärtänyt mitään, joten tarkkana sai olla koko ajan, että oli oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Ykkösryhmän kokoomakehässä oli ainoastaan 10 koiraa ja 5 saa Liettuassa sijoituksen, joten meillä oli 50 %:n mahdollisuus saada pokaali isosta kehästä. Mitään esiarvostelua ei ollut, vaan suoraan marssittiin kehään. Ryhmätuomarina oli Kitty Sjong Tanskasta, joka otti ripeästi viisi koiraa jatkoon. Myös meidät! Leevi esiintyi upeasti ja se palkittiin: Leevi oli RYP-2! Voittaja oli komea australianpaimenkoira, joka voitti ryhmän myös sunnuntaina. Palkinnoksi saatiin iso pokaali, heijastinliivi, koiranruokasäkki (jonka lahjoitin Elinalle) ja ruusuke. Ja sitten oli aika pöllämystynyt olo... :D Ilta huipentui illalliseen ravintolassa, iltalenkkiin ja sänkyyn kaatumiseen. Ja seuraavana päivänä sama uudestaan...

Sunnuntaina kehämme oli vasta puoliltapäivin, ja taas sai olla tarkkana, että olisi oikeaan aikaan kehässä. Meitä ennen oli jäänyt koiria pois (mukaanlukien liettualainen kilpakumppanimme) ja oli vähällä, etten myöhästynyt! Tuomarina oli jälleen liettualainen nainen, jonka puheesta en taaskaan ymmärtänyt mitään. Oletin hänen haluavan, että kierretään ympyrä ja sitten nostin Leevin pöydälle. Loppuarvostelu tapahtuikin sitten kokonaan pöydällä, mitään kolmioita tai muitakaan kiemuroita ei tarvinnut tehdä. Tässä vaiheessa tuomari tajusi, että olen ns. H. Moilanen ja kysyi, mistä maasta olen. Sen jälkeen hän ystävällisesti selosti englanniksi, mitä oli arvosteluun sanellut. Minusta kuulosti siltä, että koirasta löytyi enemmän vikoja kuin hyviä puolia ("He's nice but nothing special.") ja ajattelin, että eipä taida meille tältä reissulta enempää palkintoja tulla. Olin väärässä. SERT ja ROP tuli tälläkin kertaa ja nyt kehäsihteerikin oli skarpimpi. Ja sitten taas odotettiin viileässä hallissa...

...ja odotus kannatti. Tällä kertaa kokoomakehässä ei ollut enää kuin kuusi ykkösryhmän edustajaa, koska aika moni oli lähtenyt jo kotimatkalle. Kehässä ulos käteltiin belggari, ja taas oli ryhmäsijoitus tosiasia! Tällä kertaa tuomari Tino Pehar sijoitti Leevin kolmanneksi! Ahdoin palkinnot reppuun ja kassiin ja sitten alkoikin matka kohti Tallinnaa. Paluumatka kesti koko yön, ja yritimme kuka mitenkin päin nukkua bussissa. Itse nukahdin hetkeksi vasta kolmen aikoihin yöllä ollessamme jo melkein Tallinnassa. Aamulaiva lähti puskemaan kohti Helsinkiä tyynessä säässä ja kotimaan kamaralla oltiin klo 9.30. Otettiin kaverin kanssa taksi rautatieasemalle (kuskin palvelualttiudessa oli parantamisen varaa!) ja hypättiin samaan junaan. Sattui vielä olemaan vierekkäiset penkitkin, joten matka meni mukavasti jutellessa. 

Matka oli raskas, mutta ei niin raskas kuin etukäteen olin kuvitellut. Totaalinen väsymys tuli sitten vasta kotona, mutta matkan aikana riitti virtaa. Leevi oli taas kerran tosi reipas reissurekku! Kukapa tietää, mihin asti sitä vielä matkustetaan...

IMG_2954.jpg

Nyt yritetään palata arkeen ja odotellaan reilun parin viikon päästä olevaa messaria!