IMG_4541.jpg

Perjantai-iltapäivänä lähdettiin Piritan kanssa ajelemaan kohti Turkua Leevi ja Milka kyydissä.Turussa tehtiin pieni iltalenkki linnan puistossa ja hurautettiin Baltic Princessille. Buffetista saatiin viimeiset kaksi paikkaa ja nautiskeltiin asiaankuuluvat laivaherkut. Illalla lähdettiin käyttämään koiria hiekkalaatikolla, joka oli lecasoralla täytetty postimerkin kokoinen boxi kuutoskannella. Sora tietysti upotti tassujen alla, eikä kumpikaan osannut tehdä siihen mitään. Sitten vaan äkkiä nukkumaan, sillä aamulla oli herätys jo viideltä. Leevi oli leppoisalla tuulella eikä stressannut uudesta kokemuksesta. Onhan se toki laivalla ollut ennenkin, muttei kannella eikä noin pitkällä matkalla. Hyvin se jaksoi pidätellä Tukholmaan asti...

IMG_4545.jpg

Laiva oli pilvisessä Tukholmassa klo 6 jälkeen. Olimme molemmat laittaneet aikataulutoiveen järjestäjälle, että laittaisivat corgit iltapäivään, ja toivettamme oli kuultu. Cardit alkoivat vasta puoli kahden paikkeilla, joten aikaa oli paljon ajella Köpingiin. Koko ajomatkan ajan satoi, enemmän tai vähemmän. Köpingiin tultaessa sade lakkasi juuri sopivasti ja lopulta aurinko paistoikin täydeltä terältä. Aurinkovoidetta ei tietenkään ollut mukana... Pärstät olivat muuttuneet punaisiksi, kun illalla katsoimme itseämme peilistä.

Cardeja oli mukana 21 kpl, joista kaksi pentuja. Valiouroksissa oli Leevin lisäksi toinenkin koira, joka vei voiton ja oli lopulta ROP. Elina Haapaniemi antoi Leeville ERIn ja SA:n, joka tuntui oikein mukavalta tämänvuotisten Erittäin Hyvien jälkeen. Paras uros -kisassa oli viisi koiraa ja meidät sitten käteltiin ulos. Serti meni suomalaissyntyiselle koiralle, joten aplodit sille! Cardikehässä oli toinenkin Suomesta matkannut uros, joka sai EH:n. Ruotsissa on kyllä niin kova taso, että harva cardinomistaja sieltä ekalla yrityksellä sertiä saa.

IMG_4580.jpg

Pemut olivat kehän viimeinen rotu, ja Milka putsasi palkintopöydän tullen myös kansainväliseksi muotovalioksi! Muista ei ollut Milkalle vastusta, ROP-ruusuke oli äkkiä kädessä. Ehdimme vielä jäädä ryhmäkehään, josta ei kuitenkaan sijoitusta tullut. Sitten äkkiä kamat kasaan ja takaisin Tukholmaan. Tukholman yläpuolella oli hyvin musta pilvi, satoi ihan kaatamalla ja vähän salamoikin. Otin jo hädissäni matkapahoinvointipillerinkin, kun näytti aika myrskyisältä, mutta laivan lähtiessä illalla oli jo ihan tyyntä. Ihailimme kannella auringonlaskua koirien kanssa, söimme itsemme ähkyiksi ja nukuimme makoisat yöunet. Sunnuntaiaamuna seitsemältä olimme Turussa ja kotimatka alkoi.

Matka ei todellakaan ollut pettymys, vaikkei mitään palkintoja saatukaan. Olin niin kovasti tauon tarpeessa, että jo pelkkä laivamatka ja maisemanvaihdos tuntui taivaalliselta. Totesin taas kerran, että ruotsalaiset ovat kovin mukavia ihmisiä ja siellä on leppoisampi meininki kuin Suomessa, myös kehän laidalla. Sinnehän on sitten vaan mentävä vielä uudestaan...

Katselin yhtenä iltana Miliamin matkatarjontaa ja huomasin sinne ilmestyneen Harstadin matkan. Huvittavaa kyllä, siellä olisi myös Elina Haapaniemi tuomarina eli siellä todennäköisesti pääsisi paras uros -kisaan. Tämä matka meni sen verran hyvin, että harkitsen Harstadia ERITTÄIN vakavasti.