tiistai, 30. kesäkuu 2020

Erikoinen vuosi ja supersynttärit

Lahden talvinäyttely jäikin sitten pitkään aikaan ainoaksi näyttelyksi tänä vuonna, kiitos koronaviruksen. Näyttely toisensa jälkeen peruuntui eikä vieläkään ole varmaa, pääseekö syyskuussakaan vielä mihinkään. Ollaan eletty siis ihan vaan kotielämää. Leevi alkoi oireilemaan vuodenvaihteessa oikeaa etujalkaansa, ja kun siihen ei osteopatia eikä hieronta enää auttaneet, päätin kiikuttaa sen lekurille. Diagnoosi oli se, joksi itsekin sitä arvelin eli nivelrikko oikeassa olkapäässä. Jalka petti välillä alta lenkeillä, Leevi kompasteli eikä halunnut välillä kävellä mihinkään. Sohvalle hyppääminen onnistui hyvin, mutta alastulo olikin jo huomattavasti vaikeampaa. Leevi sai Cartrophen-kuurin, joka auttoi todella paljon.

Tämän hetken tilanne on se, että lenkkeillään max. 3 kilsan lenkkejä, kompastelua ei pahemmin enää ole ja menohaluja riittää. Joskus mennään loppulenkki hyvin hitaasti, mutta täydellistä stoppia ei tule. Leevi oli päässyt vähän pulskistumaankin, mutta dieettiruoan avulla painoa on saatu laskemaan puolitoista kiloa.

18.6. Leevi vietti 10-vuotissynttäreitään helteisissä merkeissä. Vieraita ei nyt käynyt, mutta kakkua syötiin kahtena päivänä ja uusia lelujakin Leevi sai. Tuota päivää kannatti juhlia, sillä yksikään aikaisempi cardimme ei ole päässyt edes 8 vuoden ikään asti. Silmien ympäristö on harmaantunut, mutta muuten Leevistä ei ikää huomaa. 

IMG_0238.jpg

Sirikin vietti samoihin aikoihin puolitoistavuotispäivää. Siitä on kasvanut todellinen kaunotar.

IMG_0207.jpg

tiistai, 21. tammikuu 2020

Lahti RN 19.1.20

Tämän vuoden näyttelyt startattiin perinteisesti Lahtihallissa. Tällä kertaa oli aika ahdasta, kehä oli pieni eikä kehäsihteereissäkään ollut kehumista. Ensimmäistä kertaa mulle kävi Suomessa niin, että piti katsoa sähköisestä luettelosta koiran tulos, kun se ei oikein kehässä tullut selväksi. Irina Poletaeva tykkäsi Siristä edelleen (oli viime kesänä meillä pentunäyttelyssä tuomarina), mutta laiskojen liikkeiden takia jäi SA saamatta. Siri oli vähän väsyneen oloinen eikä vauhtia juuri ollut, mutta ravilla onneksi mentiin kuitenkin. Tuloksena siis JUN ERI2.

IMG_0129.jpg

lauantai, 14. joulukuu 2019

Messariviikonloppu 2019

Piritan kyydissä lähdettiin Messariin klo 6 aamulla. Kehämme oli seiskahallissa, jossa tilanahtaus oli melkoinen. Sirin häkki piti laittaa Dixien häkin päälle, jotta mahduttiin kaikki. Siri esiintyi hienosti, olihan se jo harjoitellut hallissa olemista Viron reissulla. Olen saanut lenkeillä sen vaihtamaan vauhdissa peitsistä raviksi hihnaa nykäisemällä ja se kikka tepsi myös kehässä. Alan nyt itsekin pikkuhiljaa rentoutua kehässä ja luottaa siihen, että kyllä Siri osaa! Sirihän on loppujen lopuksi huomattavasti helpompi esittää kuin Leevi aikanaan. Vauhtiakin on nyt ihan eri tavalla kuin ekoissa näyttelyissä, tervanjuonnista ei ole enää tietoakaan. Tuomari Helin Tenson ei Siristä liiemmin tykännyt ja tuloksena oli EH. Kotimatkalle lähdettiin puolenpäivän jälkeen ja loppupäivän Siri viettikin unten mailla.

sirimessari2.jpg

(kuva: Anne Waldén)

Sunnuntaina oli ihan yhtä aikainen herätys, mutta paikan päällä kolmoshallissa oli huomattavasti väljempää. Paikalla oli oikein sukukokous: Sirin kaksi veljeä, siskopuoli, isä ja isomummo. Siri esiintyi jälleen todella hienosti ja tällä kertaa vedettiinkin monta kierrosta. Tuomarina oli corgispesialisti Anneli Sutela, joka tykkäsi Siristä ERI3:n ja KP:n arvoisesti. Junioriluokassa oli 9 hienoa narttua, joten kilpailu oli kova. Pääsimme siis vielä paras narttu -kehään sekä kasvattajaluokkaan, jossa Beryllosia edustivat Siri, Dante, Niilo ja Jatta. Tuloksena 2 KP. Dixie vetäisi upeasti pemujen ROPin eli päivä oli tällä kertaa hieman pitempi. Siri jaksoi hienosti olla tiitteränä, kävi ekaa kertaa näyttelypaikalla asioilla ja paini vähän iskän kanssa. Olen pyrkinyt siihen, että näyttelypaikalla olisi mahdollisimman kivaa ja nyt näyttää, että olen onnistunut. Tämä vuosi on nyt paketissa ja ensi vuonna aloitetaan kisat perinteisesti Lahden ryhmiksestä.

maanantai, 2. joulukuu 2019

Narvan reissu

Lähdimme 22.11.19 MiliaM Travelin pikkubussilla Länsisatamasta kohti Narvaa, jossa oli kaksipäiväinen sertinäyttely. Tämä oli Sirin ensimmäinen ulkomaanmatka, ja itseäni vähän jännitti, miten se mahtaa mennä. Laivakyyti oli tasainen, ja pysähdyimme Tallinnan laitamilla ottamaan matoleimat ja käyttämään koirat asioilla. Koirat matkustivat erillisessä osastossa bussin takaosassa, joten en päässyt tarkkailemaan, mitä Siri oli bussimatkailusta mieltä. Matkustajia oli mukana vain viisi, joten aikataulutukset ym. käytännön asiat oli helppo sopia tilanteen mukaan. Sain yhden hengen huoneenkin, vaikken ollut sellaista tilannut! Onneksi sain, koska kämppäkaverilla olisi jäänyt ekana yönä unet vähiin... Annoin illalla matolääkkeen, jonka Siri sitten klo 3 yöllä oksensi. Se ei kuitenkaan siitä rauhoittunut, vaan ramppasi pitkin lattiaa seuraavat puolitoista tuntia. Siinä vaiheessa totesin parhaaksi lähteä suosiolla ulos. Läheisen puiston nurmikolle tulikin sitten lasti toisesta päästä. Aamulla ei ruoka maistunut koiralle, joten Siri lähti näyttelyyn tyhjin vatsoin.

Tämä oli Sirille myös eka sisänäyttely koskaan, ja kaikuva urheiluhalli oli aika jänskä paikka. Olin itsekin aivan hermona ennen kehää, ja esiintyminen oli sitten sen mukaista. Siri ravasi yhden kierroksen, ja sen jälkeen meni peitsaamiseksi. Tulos oli kuitenkin siihen nähden yllättäävän hyvä eli ERI2 SA PN2. Junnuserti meni kauniille venäläisnartulle, joka liikkui kuin unelma. Koska meidän ei tarvinnut jäädä loppupäiväksi hallille, lähdettiin kävelemään hotellille klo 12 jälkeen. Matkaa oli peräti 750 metriä eli kätevän lähellä oli. Otin parin tunnin tirsat ja sitten lähdettiin päivälenkille. Valitettavasti Narvassa oli hirveän kylmä eikä nähtävyyksiä viitsinyt lähteä katselemaan. Lenkin jälkeen Sirin kulttuurishokki meni viimein ohi ja se rauhoittui silminnähden. Lähdin syömään hotellin ravintolaan ja neiti nukkui sen ajan nätisti sängyssä pää tyynyllä. Syömään se suostui kuitenkin vasta sunnuntaiaamuna.

Sunnuntaina olivat kehässä samat 8 cardia ja tulos oli taas sama: ERI2 SA PN2. Tällä kertaa Siri ravasi neljästä kehäkierroksesta kolme eli paljon paremmin meni. Tuomari arvosteli varsin erikoisesti. Jos luokassa oli vain yksi koira, se katsottiin pöydällä normaalisti, mutta jos koiria oli useampi, kaikki seisoivat jonossa yksilöarvostelun ajan ja hampaat katsottiin maassa. Siriltä hampaiden katsominen sujui onneksi hyvin eli harjoitusta tuli nyt tuostakin tilanteesta. Ryhmäkilpailujen jälkeen lähdettiin ajamaan takaisin Tallinnaan. Koska lähdimme reilusti etuajassa, jäi aikaa käydä syömässä matkalla. Laivakyyti oli jälleen tasainen, ja kotona olimme klo 3 yöllä. Rankka reissu, mutta hyvin selvittiin! Kyllä siitä Siristä reissurekku vielä tulee!

maanantai, 23. syyskuu 2019

Syysretki Anjalaan

Käytiin ajelulla Haminassa ja sieltä tultiin Anjalaan Kämkkärän luontopolun laavulle. Sirin oli korkea aika ruveta opettelemaan eräjormailua. Nyt löytyi ensimmäinen juttu, jota Siri pelkää: polttopuiden hakkaaminen ja oksien katkominen! Nuotion tekoa piti seurata turvallisen matkan päästä, ja kun tuli oli sytytetty, istuttiin vielä sylikkäin vähän aikaa, kunnes makkara alkoi haista nenään ja sitten Siri reipastui. Itse tuli ei aiheuttanut mitään reaktiota, ja Siri istuskeli laavulla ihan tyytyväisenä makkaraa kerjäten. Sitten tehtiin vähän metsurinhommia ja kaiveltiin myyränkoloa Leevin kanssa.

IMG_0029.jpg