perjantai, 28. syyskuu 2018

Hyvinkää RN 23.9.18

Lähdimme Anun ja turistityttöjen Hirran ja Verkan kanssa Hyvinkäälle. Ilma oli tuulinen ja melko kylmä, mutta onneksi aurinko paistoi edes silloin tällöin. Sadekuuro tuli tietenkin juuri silloin, kun piti mennä kehään. Leevi oli hieman hämillään siitä, kun tytöt olivat mukana, vaikka oltiin näyttelyssä. Kehien pohjana olikin tänä vuonna hiekan sijasta kivenlohkareita! Järjestäjien tietämättä alue oli peitetty isoilla kivillä, ja koirien liikkeiden katsominen moisella alustalla oli mahdotonta. Meidän kehässä sentään toinen sivu oli liikkumiskelpoinen. Leevi meni kuitenkin normaalisti (eli vauhdikkaasti) kehää ympäri ja tulos oli taas komea: ERI1 SA PU1 VSP VSP-VET!

IMG_9338.jpg

IMG_9352.jpg

maanantai, 10. syyskuu 2018

Porvoo KR 9.9.2018

Porvoossa tuomarina oli Elena Ruskovaara, jonka linja Leevin suhteen pitää: joka kerta on tullut PU-sijoitus ja niin tuli nytkin. Leevi esiintyi taas kerran hienosti (tuomarin sanoin: hauska käytös!) antaen muutaman pusun harjoitusarvostelija Paula Rekirannallekin. Tuloksena PU4 ja ROP-VET. Olimme Piritan kyydillä emmekä jääneet ryhmiin, mutta läpijuoksu se olisi kumminkin ollut.  Parin viikon päästä onkin vuoden viimeinen ulkonäyttely ja sitten siirrytään sisätiloihin.

keskiviikko, 22. elokuu 2018

Viron reissu 16.-19.8.18

Leevin kanssa hypättiin Anun kyytiin ja lähdettiin torstaina päivällä ajamaan vanhalla laina-Volvolla kohti satamaa. Pääsimme Lapinjärvelle asti, kun etuosasta alkoi kuulua outoa ääntä. Parin kilometrin jälkeen kuului KRRAAAAKKK ja savu alkoi nousta etupyörästä. Onneksi saimme auton reilusti tien sivuun ja pääsimme tutkimaan, mikä on viella. Toinen etukumi oli tuhannen päreinä ja savusi komeasti. Muutaman kirosanan jälkeen alkoi ripeä toiminta: soitto auton omistajalle, vararengas esiin, tunkin ja avaimen pikainen esiinkaivaminen ja hommiin. Saimme renkaan nopeasti vaihdettua ja pysähdyimme vielä Liljendalissa tarkistamaan rengaspaineet. Laskimme paineita varmuuden vuoksi kaikista renkaista samalla. Matka jatkui ja ehdimme juuri ja juuri laivaan! Helsingin ruuhkassa istuessa verenpaine alkoi olla huippulukemissa, ja koko loppumatkakin meni miettiessä ja pelätessä, kestääkö auto koko reissun ajan. Kyllä se kesti.

IMG_9149.jpg

Tallink Starilla meillä oli oma hytti, josta Leevi pääsi katselemaan maisemia. Emäntä näki tukkakoskeloita ja merimetsoja, ja Leevi vain ihmetteli suurta sinistä merta. Laiva kulki tasaisesti Tallinnaan, jossa majoituimme Viru-hotelliin. Huoneesta oli hulppeat maisemat vanhaankaupunkiin ja satamaan, ja Leevi halusi päästä myös ihailemaan Tallinnaa ikkunalaudalle. Ekana iltana teimme iltapäiväkävelyn vanhassa kaupungissa, jossa Leevi herätti ihastusta ja huomiota.

Perjantaina aamupäivällä ajoimme Jüriin, n. 10 km Tallinnasta kaakkoon. Siellä oli ensimmäinen näyttelymme, pieni ryhmis paimenkoirille ja terriereille. Kesän viimeiset hellepäivät hellivät kehän reunalla, ja lämmin oli. Tuomarinamme oli kyproslainen Savvas Hadjisavvas, vähän yrmeän näköinen setä, joka kuitenkin osoittautui ihan hauskaksi tapaukseksi. Cardeja oli vain kolme, kaksi urosta ja yksi narttu. Leevi olisi kuulemma liikkeiden perusteella voittanut mennen tullen, mutta iästä johtuvien pikkuseikkojen takia hävisimme PU-kehän venäläisurokselle. Pääsimme kuitenkin isoon kehään, sillä Leevi oli ROP-VET saaden veteraanisertin ja valioituen Eestin veteraanimuotovalioksi!

IMG_9207.jpg

Lauantaina oli vuorossa corgierkkari Luigessa, 7 km Tallinnasta etelään. Pääsimme jo haistelemaan ennakkotunnelmia Baltian voittajasta, joka järjestettiin samassa paikassa. Tuomari oli Vincent Savioli, corgikasvattaja USA:sta. Leevihän ei ole koskaan kasvattajatuomarilta SA:ta saanut, joten en odottanut tältä päivältä muuta kuin mukavaa hengailua näyttelypaikalla. Leevi oli vetskukehässä yksin, vaikka Kennedykin oli sinne ilmoitettu. Yllätyksekseni Leevi vetäisi ERIn ja SA:n! Pääsimme siis kilpailemaan vielä veteraanikehään, jossa hävisimme Triinulle. Leevi oli siis hienosti VSP-veteraani ja sai ison ruusukkeen!

IMG_9264.jpg

Sunnuntaina oli Baltian voittajan vuoro. Aamupäivällä satoi, mutta onneksi pääsimme tuttujen telttaan. Sade lakkasi ennen cardikehän alkua, joten kuivina pysyttiin. Tuomari Bo Skalin Ruotsista tykkäsi myös Leevistä, ja niinpä Leevi nappasi matkalta myös toisen tittelin: ERI1 SA VSP-VET BALTVV-18! Esitin vielä Robinin Geestlandsin kasvattajaryhmässä sekä rotu- että isossa kehässä. Laivamme lähti vasta puoli kahdeksalta, joten kiirettä ei ollut. Loppumatka meni mukavasti, laiva kulki tasaisesti eikä auto jättänyt tielle. Todella kiva reissu ja ehdottomasti tekemisen arvoinen! Täydet pisteet Leeville, joka jaksoi ravata kehässä kolmena päivänä kuin unelma ja on muutenkin maailman paras reissurekku!

IMG_9286.jpg

keskiviikko, 22. elokuu 2018

Veteraanikehät korkattu!

22.7.18 oli Leevin ensiesiintyminen veteraaniluokassa Suomen kamaralla. Sileä ERI tuli ruotsalaistuomarilta, mutta se riitti VSP-VET -sijoitukseen. On uskomatonta, miten Leevin esiintyminen on muuttunut viimeisen vuoden sisällä. Se seisoo paikallaan ilmen eri käskyä. ravaa kuin unelma ja on jättänyt kaikki ylimääräiset seuhtaamiset pois. 

29.7.18 oli puolestaan ensimmäinen kerta, kun Leevi lähti näyttelyyn ilman emäntää. Piritta ja Saara esittivät suorotellen Leevin ROP-veteraaniksi! Tuomarina oli Paavo Mattila.

perjantai, 20. heinäkuu 2018

Ruotsin reissu

Perjantai-iltana 13.7. lähdettiin ensin henkilöautokyydillä Nokialle, josta jatkettiin King Toursin bussin kyydissä kohti pohjoista. Istuimme bussissa koko yön (Tupoksen ABC:llä iltalenkki) eikä kumpikaan meistä, emäntä eikä koira, saanut unen päästä kiinni. Itse torkahdin hetkeksi juuri silloin, kun ylitettiin valtakunnanraja Torniossa. Ruotsin puolella katselin maisemia sekä kaikenlaisia eläimiä, joita oli aamu-usvassa paljon liikkeellä. Poro, kauris, hirvi sekä mahdollisesti kaksi karhua. Kaukana olivat, mutta karhuilta näyttivät! Klo 7.30 oltiin perillä Piteån Sjulnäsissä näyttelypaikalla. Itselläni oli vasta sunnuntaina kehä, joten jäin istumaan bussiin ja katsoin, mitä sitten tapahtuu. Asioista tiedottaminen ei ole King Toursin parhaita puolia, joten olin hieman pihalla, kun Maritta rupesi puhumaan menosta toiselle näyttelypaikalle. Kävi ilmi, että kaksi kyytiläistä oli menossa muutaman kilsan päähän villakoirien erkkariin. Bussi kävi heittämässä heidät perille ja sitten palattiin Sjulnäsiin. Ja sitten odotettiin. Ja odotettiin. Kävimme Piteån keskustassa ostoksilla tunnin ajan ja loput kolme tuntia istuimme bussissa ja odotimme, että saisimme hotellihuoneet. Ulkona oli todella kuuma, lähemmäs + 30 astetta, mutta onneksi bussissa oli hyvä ilmastointi.

IMG_9048.jpg

Hotellihuone olikin aivan ihana, merinäköala, parveke, jääkaappi ja paljon tilaa. Huonekaverinamme oli japanese chin emäntineen. Koirat olivat molemmat uroksia, joten pidimme ne aina erillään varmuuden vuoksi. Iltalenkki tehtiin meren rannalla, ja Leevi pääsi maistamaan merivettä. Yök, sanoi Leevi! Hotelli oli varsinainen viihdekeskus mökkeineen, huvi- ja vesipuistoineen ja esiintymislavoineen. Illalla sisäpihalla soitti joku bändikin, mutta olimme silloin jo unten mailla.

Näyttelyaamuna lähdettiin kolmessa eri erässä Sjulnäsiin, me ensimmäisessä erässä. Cardit alkoivat jo klo 9 jälkeen ja niitä oli 16 kpl. Leevi oli ainoa veteraani, joten mahdollisuudet olivat hyvät, mutta... EH napsahti ja aivan syystä. Aamulla oli turkasen kuuma, aurinko porotti ja itsekin meinasin pökertyä. Leevi oli matkasta sen verran väsynyt, että ei vaan jaksanut ravata kunnolla. Iltapäiväkehä olisi ollut parempi, koska puoliltapäivin taivas meni pilveen ja loppupäivä oli ihan siedettävä lämpötilaltaan. Näin siis tällä kertaa, ei voi mitään. En tiedä, viitsinkö enää lähteä kolmatta kertaa yrittämään. Ensi vuonna se olisi tehtävä, jos meinaa tehdä. Katsotaan nyt. Reissu oli kyllä muuten mukava, enkä todellakaan ollut ainoa, joka Ruotsista tyhjin käsin lähti. Paluumatkalla käytiin vielä Liisa-tädillä Hattulassa aamukahvilla ja kotona oltiin puolenpäivän maissa maanantaina. Viikon päästä korkataan Suomen veteraanikehät toivottavasti paremmalla onnella.